Artikkelit

Elämästäni äänien kuulijana

olin kuullut ääniä päivittäin kaksikymmentäneljä vuotiaasta lähtien. Äänet vaikuttivat hyvin vahvasti olooni. olin peloissani ja hämmentynyt. En tiennyt miten suhtautua tilanteeseen. Mielenterveyssektori oli vieras tuolloin.

kolmen vuoden jälkeen äänien päivittäisestä aloituksesta menin mielenterveysyhdistykseen töihin lehden päätoimittajaksi. Olin aitiopaikalla jossa tutustua mielenterveyssektoriin rauhassa. keräsin tietoa ja osallistuin ryhmiin. Minun oli tärkeää oppia mitä tapahtui kyseisessä työpaikassa. ryhmiin osallistumisen jälkeen ihmiset alkoivat tutustumaan minuun ja uskalsivat kirjoittaa lehteemme omia artikkeleitaan. Se oli yhteisöllisyyden kokemus itselleni. Pidän hetkeä tärkeänä. Palaute oli positiivista.

Eräs ystäväni oli halunnut pitää äänienkuulemisryhmää. Alussa olin apuohjaajana sen jälkeen kun olin käynyt vertaistukiryhmän ohjaamisen kurssin. Myöhemmin kävin myös jatkokurssin. Opin ryhmän pitämisen rakenteen: Kuulumiskierros, Äänistä puhumisen aika, Vapaan keskustelun aika, sekä palautekierros (noin 5 minuuttia). Palautteen antamisen jälkeen rauhallinen paluu sopivan hitaalla aikataululla palautti virkeänä nykyhetkeen. Sapluuna toimi tuolloin. Se toimii edelleen.

Työt loppuivat. Elämä äänienkuulijana julkisuudessa alkoi. Ensimmäinen TV esiintyminen oli Aamusydämellä ohjelmassa. Se oli sunnuntai aamuisin esitettävä ohjelma. Siellä kerroin ääntenkuulemisesta. Naapurit katsoivat ja kehuivat. ”Sami oli TVssä ja puhui asiaa”. Näin naapureilleni oli selvinnyt minun kuulevan ääniä. Olin aluksi arka, mutta lauseet: ”Ei kukaan voi ajatella pahaa kun kertoo noin henkilökohtaisesta asiasta. Olet rohkea”. Olin varmistanut perheeltäni, että oli ok esiintyä. Heille se sopi jos en puhunut heistä. ”Jos se on sinun juttusi saat puhua”. Se oli minun juttuni ja aloin puhumaan.

Heureka Tulee Hulluksi näyttely oli seuraava esiintymiseni. Siinä pääaiheena oli koulukiusattuna olo ja sen vaikutuksesta elämääni. Se puhe meni näyttelyn jälkeen elämään omaa elämää muita tukien. 

Myöhemmin kävin kokemusasiantuntijoille tarkoituksen yhdistyksen koulutuksen. Minusta tuli koulutettu kokemusasiantuntija. Kävin kurssin kahdesti. Sain itsevarmuutta esiintymiseen ja vinkkejä kokemusasiantuntijana toimimiseen.

Kuuluisammaksi tulin Dokumenttiprojekti: Äänimies dokumentin jälkeen. Minua haastateltiin kuukausia elämääni tutkien. siitä tuli 50 minuutin mittainen dokumentti. Sain positiivista palautetta ihmisiltä. Sen jälkeen äänet alkoivat antamaan minulle terapiaa. Se jatkui vuoden. Sen jälkeen kuulin äänen kysyvän: ”mitä tahdot?”. Tämä on hyvä näin, vastasin. Huomasin äänten etääntyneen. Noin kahden viikon jälkeen huomasin, etteivät ne palanneet. Oloni parani ja aloin touhuamaan.

Voimani palasivat kunnolla. Yörytmi meni kuntoon. Äänet olivat yksinkertaisesti poissa. Pidin ryhmiä, menin opiskelemaan, pidin elokuvan teko ryhmää, toimin kokemusasiantuntijana, perustin bändin jossa toimin sanoittajana ja laulajana, toimin näyttelijänä. Elämä muuttui aktiiviseksi.

Hallintakeinoina parhaat keinot ovat olleet ystävällisesti kuunteleminen. Ystävällisesti vastaaminen. Ajan varaaminen äänille. Näitä käytin iltaisin. Saattoi kestää kuukausia ennen kuin ne alkoivat kunnolla toimimaan. Äänien kanssa oli oltava kärsivällinen.

29.10.2025

Julkisuuskuvan luomisesta

Julkisuuskuvan luomisen pääperiaatteena on ymmärtää, että kerran kerrottu on osa julkisuuskuvaa pitkään. Kun sanat ovat kerran sanottu/kirjoitettu ne kulkevat lukijoiden muistissa ja niistä voi tulla keskustelua. Sen vuoksi tulee miettiä aiheen sisällä rajaaminen. Mitä ei kerro siitä ei tiedetä. Se mitä kertoo, voi herättää kysymyksiä. Ne voivat olla hyvin yllättäviä. Vastaukset voivat jäädä elämään myös.

Armollisuus itseä ja muita kohtaan on hyvä tapa julkisuudessa. Näin välttää negatiivisia kohtaamisia netin ulkopuolella. Mikäli ei ole anonyymi, se mitä kirjoitat, tulee osaksi julkisuuskuvaasi. Anonyymiys suojelee, mutta on asioita joita ei tule anonyyminä kirjoittaa. Kun olet omalla nimelläsi, sinua pidetään luotettavana ja asiaasi mietitään. Mikäli olisit anonyyminä, se voi häiritä ja tuoda toiselle vain pahaa mieltä. Trolleista ei pidetä yleisesti. Mikäli olet ollut armollinen muille, itsekriittisyys on turhaa. Tällöin voit olla armollinen itsellesi ilman huonoa omaatuntoa.

6.11.2025

Elokuvien teko mielenterveyssektorilla on välillä haastavaa. Kaikki suunnitelmat joita tehdään, toteutuvat harvemmin kuin keskiverto elokuvan teko töissä käy. Kuitenkin on hyvä tehdä näillä aiheilla harjoittelua. Aiheesta pidetään, mutta leimautumista pelätään. Kun yksi henkilö saa valmista aiheen ympäriltä pelko vähenee.

Tärkein oppi minkä vuosien aikana olen oppinut on armollisuus muutoksissa. Kynnys osallistua on suuri ja edistyminen on toisinaan hidasta. Tulos on kuitenkin aito ja ainutlaatuinen. Aihe helpottaa keskustelua meille arkisissa aiheissa käytännönläheisesti. Konkreettiset sanat ja teot kertovat usein arjesta ja se opettaa paljon.

Rohkaisu on tärkeä elementti. Kun osaa nähdä mahdollisuuksia ja kertoo niistä lempeästi ja kannustaen, lähentyminen helpottuu. Kun lähentyminen on tapahtunut kokemukset tulevat helposti intiimeiksi. Luottamus säilyttäen tulee mennä eteenpäin. Mikäli tilanne koetaan araksi, kokemuksen häivyttäminen voidaan tehdä osissa. Päähenkilöä ei aina tarvita vaan kuvata voi esimerkiksi taideteoksia joita henkilöt ovat tehneet ja tarina voidaan tehdä puheena. Ääninäyttelijöitä voidaan myös palkata mikäli ei tahdo olla edes äänellä mukana. Tarina riittää.

Koen perusasioihin palaamisen tärkeäksi. Elokuvan teko ei ole rakettitiedettä. Se koostuu osista joita voi harjoitella. Käsikrjoittaminen helpottaa kuvaamista. Kuvakäsikirjoitus tukee ohjaajaa. Ohjaaja ja tuottaja auttaa kaikissa arkisissa asioissa. Rekvisiitat ja kuvauspaikat ym. on silloin kun raamit ovat valmiina. Reksiviitta lista ja havainnot kootaan yhteen ja kuvaaminen voidaan suunnitelmien mukaan aloittaa.

Lopputyöstö ja editointi voi olla hidasta puuhaa. Se kuitenkin palkitsee. Tämä artikkeli on pintaraapaisu joka toivottavasti inspiroi.

12.11.2025

Elokuvan teon menetelmistä

Perusasioilla pääsee yllättävän pitkälle. selkeä työnimi ohjaa kerrottua alussa ja hahmottaa mitä ollaan tekemässä. Ranskalaiset viivat ja mindmap ovat hyvin keskeisiä työvälineitä. Rankalaisten viivojen aiheiden ympärille voi rakentaa helposti olennaisia kertomuksen palasia. Mindmap taas havainnollistaa yhteyksiä asioiden välillä. Käyttääpä sitten kumpaa vaan apuvälinettä rakenne pysyy hallittavissa. 

Ranskalaisten viivojen on hyvä kertoa ydinviesti jota haluaa kehittää eteenpäin. Oikein valittu lause voi saada ajatukset hyvin lentoon. Ongelmaa ei liian laajasta tekstimäärästä tarvitse ajatella: saahan tekstiä halutessaan pois.

Mindmap pitää parhaimmillaan järjestystä ja runkoa hallittavana. Kun runko kunnossa palasia on helppo lisätä. Teemojen välinen yhdistäminen on tärkeää. Keino on samankaltainen kuin aivojen synapsien toiminta. Sen pitäisi olla meille luontainen harjoittelun jälkeen. Harjoittelussa on hyvä olla itselle armollinen mikäli ei ensimmäisillä kerroilla onnistu. Aivot harjaantuvat kuten muutkin lihakset. Ne kehittyvät paremmiksi.

Nämä on kirjoittamisessa ja käsikirjoittamisessa perusasioita. Muista menetelmistä kerron myöhemmin.

19.11.2025

Huomioita palvelumuotoilusta

maadoittumisesta ja maadoittamisesta

Maadoittaminen on taito, jolla pääsee kontaktiin samalla tasolla toisen tunnetilojen kanssa. Se ei ole automaattinen taito, vaan vaatii perehtymistä niin omiin tunne- ja reaktio taitoihin, kuin taitoon vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.

Maadoittuminen on se mitä kannattaa tehdä itselle kun tilanne voi vaatia maadoittamista. Koen taidon normalisoivana ja maanläheisenä kykynä päästä haluttuun mielenmaisemaan. Onpa tilanne minkälainen vaan menetelmällä pääsee hieman lähemmäs ihmisyhteyttä oman tilan kautta.

Tavallinen maadoitustilanne arjessa voi olla käytännönläheisen keskustelujen mahdollistaminen pysymällä perusaiheissa. Olemalla käytännöllinen oma itsesi, pystyt pääsemään keskusteluihin ja tunnetilaan joka helpottaa yhteyden luomista. Kun tottuu tähän tilaan siihen pääsee pienemmällä vaivalla myöhemmin. Toinen henkilö voi olla eritilassa, mutta meillä on peilisoluja. Niiden avulla tunnistamme toisen muutokset. Mahdollisuus muutokseen voi tulla olemalla itse maadoittuneena. Tunnetilat muuttuvat ellei niitä tietoisesti halua pitää.

Maadoittautua voi niin rauhalliseksi, kiihtyneeksi, innostuneeksi tahi muuhun tilanteeseen. Tämä taito on näyttelijöillä, mutta hyödyllinen myös sosiaalialalla. Se auttaa ihmiseen kontaktin ottamisessa. Siinä voi kulua aikaa. Kuitenkin näen sen tärkeänä ellei ole kiire tai suuri kriisi. Suomalaiseen mielenmaisemaan kuuluu läsnäolo. Meidän tulee vaan miettiä miten olemme läsnä.

6.12.2025

Äänien kuuleminen ilmiö ja kokemus

Kirja kertoo käytännönläheisesti äänien kuulemisesta niin perus asioita kuin edistyneempää tietoa. millainen on äänien kuulemisen kokemus? Tämä on keskeinen teema joka kantaa läpi kirjan. Kirjassa on vahva kokemusnäkökulma läpi kirjan. Mikäli haluaa ymmärtää ääniä kuulevaa kirjassa on eri henkilöiden kokemuksia, neuvoja kuinka ottaa yhteyttä ääniä kuulevaan, sekä vinkkejä läheisille ja ammattilaisille.

Kirja voi toimia myös ryhmän pidossa mikäli suunnittelee teemat aiheiden ympärille. Itse näen kirjassa paljon potentiaalia jonka valjastaa käyttöön.

15.12.2025

Ryhmien ohjaamisesta

Ryhmän jatko riippuu ryhmän luonteesta. Toiminnalliset ryhmät ovat vähemmän keskustelevia ryhmiä. Näistä esimerkiksi pelikerho toimii vähemmällä puheella ohjatusti. Keskusteluun pohjautuvat ryhmät ovat taas sosiaalisempia. Niissä on usein rakenne ja säännöt. Säännöt on hyvä kerrata joka kerta kun tulee uusi ihminen mukaan. Näin toimittuna ryhmä pysyy halutunlaisena. yleisiä sääntöjä on luottamuksellisuus, toisten kunnioittaminen, sekä omakohtaisuus: Kerrotut asiat liittyvät itseen.

Opettavaiset ryhmät keskittyvät usein materiaalien läpikäyntiin. Ne pohtivat aihepiirin sisällä, mutta lisäkysymyksillä päästään boxin ulkopuolelle. On tärkeää vastata joihinkin asioihin kyllä/ei kysymyksillä, mutta avoimet kysymykset antavat vastauksia kuinka henkilö ymmärtää asiaa. molempia kysymystyyppejä tarvitaan.

Yksi ryhmänohjaajan tärkeä taito on kärsivällisyys. Ryhmässä tulee usein kohtaamisia ja asioita joita selventää tarkemmin. Oppi ei ole automaattista vaan vaatii vuoropuhelua. Taito vastata kysymyksiin tulee kokemuksen myötä. Ohjaajan kannattaa olla armollinen itselle. Näin itsetunto pysyy hyvänä vaikkei kaikkeen osaisi vastara.

4.1.2026

Validaatio

Validaatio on vuorovaikutteisena menetelmänä tapa kommunikoida ymmärtäen toisen viestin hänen käyttämiensä sanojen kautta. Se ei arvota, neuvo tai pyri muuttamaan viestiä. Validaatiossa ei tarvitse olla samaa mieltä asiasta, mutta viesti tulee ymmärretyksi ja keskustelun alle. Parhaimmillaan sen avulla käy hedelmällinen ymmärrys jossa sekä keskustelun aloittaja ja validoija(t) saavat oppia toisen sanoista. Taito on tärkeä opettajilla, kokemusasiantuntijoilla ja vertaisryhmien pitäjillä. Taito ei ole automaattinen vaan vaatii perehtymistä. Itsetuntemus auttaa omanlaisen validoinnin käyttämisessä.

22.1.2026